Aisti- ja erityisherkyys hoidot

Aistiyliherkkyys eli aistiherkkyys (engl.sensory defensiveness) voi ilmetä kahdella eri tasolla. Jotkut henkilöt kykenevät aistimaan myös sellaisia aistiärsykkeitä, jotka jäävät muun väestön aistikynnyksen alapuolelle (esimerkiksi erittäin korkeataajuiset äänet).
 
Yleistä aistiyliherkkyydestä
 
Tahdosta riippumaton keskushermosto säätelee useimmilla ihmisillä automaattisesti aistikokemuksia vaimentaen valikoivasti ulkomaailmasta tulevien ärsykkeiden aistimuksia. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että ihminen kokee pitkään jatkuneen aistiärsykkeen heikkenevän asteittain tai jopa lakkaavan kokonaan. Esimerkiksi jonkin aikaa pahassa hajussa oleskelun jälkeen saattaa tuntua siltä kuin haju olisi kokonaan kadonnut, vaikka todellisuudessa haju onkin pysynyt samana. Kun tällaista aistiärsykkeen vastaanoton vaimennusta ei tapahdu, henkilö ei totu esimerkiksi häiritsevään hajuun tai meluun, vaan ärsykkeen häiritsevyys jopa kumuloituu altistuksen aikana.
 
Aistiyliherkkyyttä esiintyy etenkin Aspergerin- ja Kannerin oireyhtymistä kärsivillä autismin kirjolaisilla.
Aistiyliherkkyys voi johtua myös aivotärähdyksen aiheuttamasta aivovammasta. Jos aistiyliherkkä altistuu liian kauan aistiylikuormalle, seurauksena voi olla päänsärkyä, pahoinvointia, pyörrytystä ja väsymystä.
Altistuminen voi johtaa pahimmillaan oksentamiseen tai rajuun astmakohtaukseen.
Koska yksittäistä aistia ei voi kytkeä tietoisesti pois päältä, ainoaksi selviytymiskeinoksi jää usein aistiärsykkeen poistaminen tai paikalta poistuminen.
 
Liialliselta aistiylikuormalta voi yrittää suojautua myös esimeriksi kuulosuojainten, korvatulppien, aurinkolasien, lippalakin, väljän vaatetuksen, sekä EU:n ulkopuolelta hankittujen himmeiden ja pienitehoisten hehkulamppujen avulla.
 
Aistiyliherkkyydestä kärsivän arki on usein haastavaa. Tuntoyliherkkyys saattaa aiheuttaa sen, ettei ennen pesua vasemmassa jalassa ollutta sukkaa ei voi laittaa oikeaan jalkaan, koska sukka on edelleen vasemman jalan muotoinen. Myös paitojen pesuohjelaput saattavat hangata, mutta vielä enemmän hankaa, jos lappu on leikattu siten, että siitä on jäänyt pisteleviä jäänteitä. Ruoka voi tuntua suussa rakenteeltaan väärältä. Herkkä hajuaisti estää monessa paikassa pistäytymisen ja herkkyys auringonvalolle voi tehdä kesästä tuskaisen.
 
Hajuyliherkkyys
 
Arviot hajuherkkyydestä vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä. Noin 90 prosenttia hajuherkistä on naisia.
Hajuherkkyys lisääntyy iän mukana.
Tutkimuksissa on huomattu, että hajuherkkien ihmisten oireet eivät liity itse hajuaistimukseen, vaan heidän elimistönsä reagoi hajua kantaviin molekyyleihin, jotka tunkeutuvat ilmavirtauksien mukana elimistöön.
Tämä on päätelty siitä, että koehenkilöt saavat oireita myös silloin, kun heille on asennettu hajuaistin toiminnan estävä nenäklipsi.
Hajuyliherkkyyttä kutsutaan tämän vuoksi myös kemikaaliyliherkkyydeksi.
Tutkimuksissa on huomattu myös, että hajualtistus heikentää hajuherkkien henkilöiden aivoverenkiertoa autonomista hermostoa ja tunteita säätelevässä limbisessä järjestelmässä sekä muistin toimintaa säätelevässä oikean otsalohkon kuoriosassa. Muiden ihmisten kohdalla näiden alueiden verenkierto päin vastoin lisääntyy hajualtistuksen aikana.
(Wikipedia)
 
Erityisherkät (HSP)
 
Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, sillä hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa laajemmin ja syvällisemmin.  Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia ja tunnollisia. Toisaalta he kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä.
 
Käsitteen "erityisherkkä" (highly sensitive person, HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta alkaen. Aronin mukaan noin viidesosa ihmisistä on hermostoltaan erityisen herkkiä. Ilmiötä voidaan kuvata myös termillä tunne- ja aistiherkkyys.
 
Suomessa erityisherkkyys on vielä melko tuntematon käsite, laajemmin siitä on alettu puhua vasta vuosien 2013–2014 aikana. HSP - Suomen Erityisherkät ry -yhdistys perustettiin marraskuussa 2013. Sen tarkoituksena on erityisherkkyyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen Suomessa, sekä verkostojen luominen erityisherkille ihmisille.
(wikipedia)
 
>>Varaa aika !
 

Sivuston toteutus: Vaiste Productions             Kirjaudu sisään >>